Jäähyväiset part 1.

Nyt onkin muutto edessä. En ole aikaisemmin siitä kirjoittanut, kun on minulle niin uusi ja jännittävä asia. Muistan yön, kun sain tietää, että saan ihka oman hevosen. Tuo perhosten lentely mahassani, ja suuri ilo. Nyt minusta tuntuu samalta. Lähdemme ihanalle pikkutallille, jossa tavoitteet muuttuvat haaveista realistisiksi ja treeni kalenteri täyttyy. Meitä odottaa siellä ihanat oltavat ja ihanat ihmiset!

 Muutto on minulle suuri muutos, mutta ajattelin jälleen vain hevoseni parasta. Mimosa on iloinen, minä olen iloinen. Näinkö yksinkertaista?!... Ainakin muutto hässäkän ja ajan kuluessa. Teen mitä oli tehtävissä. Lähtö tuntuu siltä, kuin pieni linnunpoikanen poistuu pesästä ensimmäisen kerran. Maailma avartuu, eikä kaikki olekaan niin pientä ja turvallista, miltä emon siiven alla tuntuu.

Talli oli minulle, kuin toinen kotini. Ihmiset siellä, kuin toinen perheeni. Minulla on ihania muistoja, ja se onkin ihanaa, ettei muistot koskaan katoa. Tulen aina rakastamaan teitä, ihan jokaista! Tuolla tallilla aloitin ratsastamisen, sain ensimmäisen hoitohevosen, ensimmäisen oman hevosen ja opin oikeastaan niin paljon, ettei sitä pysty sanoiksi pukea. Olen kaikesta niin kiitollinen, mutta nyt on aika lentää pesästä ensimmäisen kerran ja avata silmät uusille  mahdollisuuksille ja haasteille!