One year together!

Vuosi jo kulunut siitä, kun elämääni ilmestyi maailman kaunein olento, nimeltään Mimosa duck. Muistan tämän päivän, kuin eilisen ja olen iloinen,että juuri Mimosa sai parhaimman kodin meiltä. Koeratsastuksesta mieleeni jäi lähinnä päänviskominen. Eniten minua ihastutti Mimosassa sen kiltteys ja viattomuus. Vuoden aikan olen kokenut Mimosan kanssa elämäni ihanimmat, kuin myös hirveimmät hetket.
     Kaikkine kömmälyksineen, onnistumisineen, suruineen ja iloineen vuosi on ollut ihan mahtava! Kehitystä on tapahtunut valtavasti! Päänviskominen on jäänyt kokonaan pois arjesta. Nykyään pystyn ratsastamaan myös ravissa ja laukassa, ilman että keskityn sihen, ettei Mimmi heiä minua alas selästä. Olen niin ilonen, etten alussa luovuttanut Mimosan kanssa,vaikka se yritti minua kokoajan sieltä selätä alas saada. Olen ainakin oppinut pysymään pukeissa ja Mimmin ihmeloikissa.
   "I hate snow, I hate dark, I hate cold, so I maybe hate winter" Näiden sanojen johdattelemalla lakkaan muistelemasta ja siirryn tähän kylmään todelisuuteen. Mielestäni tämä aika vuodesta on ihan kamala!! Pimeys! kylmyys! Jää! Lumi! pelkät sanatkin aiheuttavat minulle kylmät väreet:(
    Sään takia Mimmi on kerännyt aika paljon höyryjä, ja sitten kun höyryt tulevat korvista ulos niin kenelläkään ei ole enään hauskaa. Parina päivänä äitini on joutunut juoksuttamaan minua liinassa, ettei ihan hyppimiseksi mene.  Ensimmäistä kertaa pelkäsin Mimmin selässä, kun niin kovasti temppuili!
    Tulisi nyt vaan se kesä!!! niin pääsisi ratsastamaan! Vuoden bloggailun johdosta,uusi ulkoasu:)! mitä pidätte? tein vielä pienen videon kuluneesta vuodesta:) mikä tulee heti kun saan se ladattua!

 

kisavideo!!

Tässä lupaamani kisavideo kys. ristikko luokasta, missä olin pari viikkoa sitten:)

kisatykki

Tänään oli mun ja Mimmin ensimmäiset ulkopuoliset kisat! Valmistautuminen alkoi edellisiltana varusteiden ja heposen puunauksella. Halusin ehdottomasti Mimmille nahkariimun kisoihin, jtn. päätin reijittää riimun. Empä löytänyt reijittäjää mistään, joten oli turvauduttava vanhaan keinoon, naulaan ja vasaraan. Siinä sitten hakkasin puoli tuntia ja vihdoista viimein sain reijän tehtyä. Tänään aamulla menin tallille 7.30 ja hain heti Mimosan. Puunaus jatkui tänäänkin. Pesin Mimmin tassut ja kiillotin karvan ja pian oltiinkin lähtö valmiita. Olin varautunut koppilahjuksiin, mutta Mimmi käveli suoraan koppiin! kerrassaan upeaa! Kisapaikalla Mimmi oli ihan vauhkona, eikä meinattu saada satulaa selkään. Verkassa Mimmi meni tosi vauhkona,oikeastaan kuin ladattu tykinkuula. En ottanut laukkaa, vaan ravailin tehden voltteja ja ympyröitä. Ensimmäinen luokka oli ristikko, jossa kaikki puhtaan radan menijät palkittiin. Mimmi hyppäsi tosi hienosti ja meni radan mahtavasti. Olen niin ylpeä siitä. Pari pukkia kyllä pääsi, mutta hyvin huomaamattomia. Mimmi sai kivan lilan ruusukkeenkin :) Hyvillä eväillä seuraavaa luokkaa kohti. Menin maneesiin, ja näin nämä esteet! Voi ei, olivat sanani jotka tulivat ensimmäisenä mieleen. Esteellä 3. oli portit esteen alla, ja jotenkin arvasin, että se oli heikkoutemme. Aloitin radan, ensimmäinen este meni hienosti yli, mutta sen jälkeen tein alitajuntaisesti vahingossa voltin, joka pilasi suorituksen. 2. este mainiosti yli, ja sitten 3. esteeltä kiellettiin ulos. No sain kuitenkin suorittaa radan loppuun, jos halusin. Hetken epäröin, mutta päätin kuitenkin mennä. Mimmi suuttui, kuin mikäkin pikku kakara ja lähti pukittelemaan vauhkona ympäri ämpäri. No ei päästy rataa loppuun, mutta menimme 1. esteen hienosti yli, ja siihen oli hyvä lopettaa. Kyllä meidät nähdään vielä isommillakin radoilla:)!!!

Video tulee radoista, sitten kun saan sen käsiini;)

pakkanen piristää!

Pakkanen piristää, eikun mites se meni! Mimosaa ainakin piristi tai oli muutenvaan tosi vireä ja kiva ratsastaa. Ehkä pakkanen minuakin piristi kun sai minut kävelemään tallille. Eilen siivosin heti tallille tultuani karsinat ja laitoin iltaa varten kaiken valmiiksi. Kun äitini tuli niin hoisimme Mimmin ja aloimme valjastaa, tarkoituksena mennä ajamaan pikku lenkki. Yksikseni en uskaltanut ajelemaan lähteä, kun oli ensimmäinen kerta tapaturman jälkeen. Siinä sitten valjastin Mimmiä. Mimmi jännitti tosi paljon häntäremmin laittoa. Kun Mimmi oli melkein valjastettu, napsahti yksi solki rikki. Onneksi hajosi ennen ajamista. Lainasin Heidin valjaita ja lähdimmekin ajamaan. En ajatellutkaan että tiellä olisi niin liukasta, mutta Mimmi käveli rauhallisesti ja varoen. Menimme ihan pienen lenkin ja oli helpottavaa nähdä ettei Mimmille jäänyt mitään traumoja. Sitten haimme kamat ja äitini ratsasti hetken. Mimosa näytti tosi hienolta,kun harvoin sitä katselee, kun itse aina on selässä. Menin itse vielä selkään ravailemaan ja laukkailemaan. Meni tosi kivasti! Ensimmäistä kertaa laukkasi huippu hyvin ja ravikin sujui kivasti. Tänään olikin sitten kevyempi päivä ja menin paljon väistöjä ja taivuttelua käynnissä, koska kenttä oli jäässä. OHHOH!! Huomasin vasta nytten,että tämmöinen on unohtunut parin viikon takaa, ja on ollut julkaisematta! Huomenna luvassa kisapostausta! '

pari kuvaa viime talvelta, kun onneksemme talvi ei tullutkaan vielä:)